Akkujen latausta

Muutama päivä tuli taas Mansessa vietettyä ja nyt istun haikeana tässä takapenkillä, yrittäen käyttää tämän luppoajan jotenkin hyödyksi. Mimmi nukkua tuhisee tuossa vieressä. Voi kuinka kaunis ihana pieni tyllerö, tekisi mieli ottaa syliin ja rutistaa. Uskomattomia ovat ne tunteet omaa lastaan kohtaan!! Älkää kuitenkaan luulko, ettei äidillä koskaan pinna palaisi. Sekin kai kuuluu asiaan tai miten se nyt meneekään...meillä on oikeus meidän omiin tunteisiin :D Juurikin tässä muutama päivä sitten meinas vähän pinna palaa, kun neiti luttasi vedellä kaikki vaatteet märäksi juuri ennen ulos lähtöä ja homma piti siis alottaa alusta. Hieman siinä sitten ääntäni korotin ja samalla mitalla sain takaisin....melkoisen vihaisen ilmeen kera kiukkuisen huudon ja kaiken kukkuraksi Mimmi viskasi vesimukinsa kaaressa lattiaan. Jep, jep, mistä lie on lapsi tuon temperamenttinsa perinyt?! 

No onneksi sain tässä viikonlopun aikana hieman akkuja ladattua kera ihanien ystävieni. Nyt taas jaksaa, kun on saanut parantaa maailmaa, vaihtaa kuulumisia ja nauraa räkättää maha kippurassa. Kyllä se vaan niin menee, että hyvistä ystävistä kannattaa pitää kiinni. Siinä on taas Mimmille yksi tärkeimmistä elämän ohjeista. Ihana on myös nähdä kuinka Mimmi puuhailee mummonsa sekä tädin ja sedän kanssa. Eipä tuon pienen neidin lantion keikutus ja kikatus taida jättää ketään kylmäksi.

Käytiin myös hakemassa Vauvatalo Johannasta uudet ja hieman kevyemmät matkarattaat. Lähdetään kuukauden päästä taas 2 viikoksi Jenkkeihin niin tuommoiset hieman pienenmmät ja ketterämmät rattaat voisi toimia hiukan paremmin, eikä vie niin isoa tilaa. Mimmi pääsee ihan ensimmäistä kertaa rantalomalle. Saas nähdä mitä siitä tulee vai tarkoittaako se käytännössä pelkkää hiekan syöntiä?! Nextiltä tilattiin hieman kesähepeniä reissua varten, mutta palataan niihin sitten myöhemmin. Vielä tarvis ainakin hellehattu hommata ja käydä kyselemässä aurinkorasvoista apteekista. Muistaakseni yli 1-vuotiaalle sai niitä aurinkorasvoja jo laittaa? Niin ja sitten kesäkengät vielä tai ehkä niitä sieltä Miamistakin saa. Mukavaa, että on jotain mitä odottaa vaikka eihän se ole sanottua, että tämä reissu menee yhtä hienosti kuin edellinen. Lennot on ainakin mennessä pidemmät ja aikas paljon isompi tyttö sylissä pidettäväksi, joten haasteitakin varmasti tulee. Muutenkaan neiti ei varmasti tahdo istua koko aikaa sylissä, nyt kun tuo kävelykin jo sujuu niin mallikkaasti. No sekin päivä ja lento päättyy aikanaan ja paaaaaljon pahemmasatkin on selvitty niin, jos se minusta kiinni on niin siitäkin selvitään.

Pikku tirehtööri mummonsa laseissa.

Suukko iskälle, on ne kyllä niin samiksia.

Nyt sitten vaan nokka kohti uutta viikkoa. Mitäköhän Mimmi tällä viikolla oppii? Jännityksellä jäämme odottamaan. :D