Eilen sentään edes aurinko pilkahteli ja motivoi meidät pitkälle vaunulenkille. Tuli jopa muutama hölkkäaskel otettua. Niin masentavaa huomata kuinka surkeessa kunnossa sitä onkaan. Olen jo sitäkin tässä miettinyt, että nyt rupeaa olemaan se korkea aika, kun pitäis miettiä millaista esimerkkiä haluaa Mimmille näyttää liikkumisen ja syömisten kanssa. Makeaa en vieläkään haluaisi Mimmille antaa, joten syytä ruveta miettimään että milloin ja missä karkkia ja muita herkkuja syö, kun Mimmi haluaa melkeinpä kaikkea nykyään maistaa jos jotain kädessäni näkee. Helpommallahan siinä sitten pääsis, ettei tarvis pahoittaa toisen mieltä eikä tunkea itseensä sitä kaikkea epäterveellistä. Muuten kun tuo itsehillintä tuntuu olevan aikas heikko. Sekin on vähän semmoista henkistä kamppailua itsensä kanssa, kun toisaalta haluaisi olla tiukka itselleen mutta toisaalta miettii että kerran täällä vaan ollaan ja jos huomenna kuolen niin kyllä vaan se jäätelö tänään maistuu hyvälle. Joo joku vois sanoo tähän, että kohtuus kaikessa ja niinhän se kai hyvä olis.
Se samainen eilinen aurinko inspiroi mua myöskin kokeilemaan Mimmille sen uutta GAP:n kevättakkia. Hommattiin tuo kaunis punainen takki viime reissulta Bostonista ja se sopi Mimmille oikein hyvin. Kuvissa takin kanssa H & M:n sukkapöksyt ja pipo sekä RAP-TEX talvinilkkurit. Neitikin nautti suunnattomasti, kun pääsi pariksi minuutiksi ulos ilman toppahaalaria. Kauempaa ei kyllä uskaltanut olla, sen verran viileää vielä oli vaikka plussalla mennäänkin. Tässä on sitä elämän iloa tuhat kiloa ja iskälle lentosuukkoja!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti