Juhannustunnelmia

Mimmin eka juhannus tuli ja meni. Vietimme sitä perinteisesti Hangossa, mutta hippasen rauhallisemmissa merkeissä kuin muina jusseina. Neiti täytti 5 kk juhannusaattona ja sai siitä hyvästä pienen kumiveneen, missä oli kiva polskutella juhannuksen kunniaksi. Mukavaahan siinä oli, mutta kivempaa olis varmaankin päästä ihan oikealle rannalle. Nyt kävi vaan niin kova tuuli koko juhannuksen ja vesi sen verran kylmää, ettei uskaltanut edes harkita nakkeilua rantsussa. Stokkessa ja vankkureissa toki pääsi monen monta kertaa rantsuun katsomaan merta. Syötiin ja levättiin hyvin niin nyt taas jaksaa vaikka ei tässä ole kuin muutama päivä ja sitten koko perhe on lomalla. Saas nähdä mitä kivaa keksitään, ainaski Tukholmaan ja sen sellaista.
Tiistaina käydään taas neuvolassa katsomassa kuinka paljon neiti on kasvanut ja näyttämässä niitä ekoja hienoja hampsuja. 2 ekaa ylähammastakin sieltä ikenestä nyt kuultaa, että voipi olla hammaskiukkuja pian taas tiedossa. Niin ja tulevalla viikolla taidetaan nyt vähän maistella sitä perunaa ja porkkanaa.

Mukavasti kaikki siis tuntuu olevan ja neiti terve...uskaltaako niin edes ääneen sanoa?! Yleensä se aina tietää sitä, että jotain menee salamana pyllylleen. No kiva kuiteski joskus hehkuttaa, että kaikki hyvinkin ku yleensä sitä purkautuu vaan kertomaan niistä huonoista asioista. Mainio Mimmi hän on ja osaa olla kovin valloittava, juttuja ja hymyjä piisaa vaikka nyt hän on ruvennut kyllä hiukan vierastamaan. Alahuuli oikein sillain vääntäytyy metrin eteenpäin ja mutruun, kun huomaa välillä joutuneensa jonkun muun ku äitin tai iskän sylkkyyn. No toivotaan, että sekin on ohimenevää.....äitinsä on ainakin ollut oikein pikku kyläluuta pienestä asti. Eiköhän se sitten ole hyvä lopetella taas muutamaan kuvaan.