Nää päivät vaan lentää

Mihin tää aika oikein hurahtaa?? Niin ja siis kaikkeenhan ei vaan millään ole aikaa, joten nyt on bloggaaminen jäänyt vähemmälle. Ollaan oltu paljon metsässä, jotta olisi edes hiukan talveksi mustikkaa ja sieniä. Puolukoitakin haluisin vielä kerätä jos jostain löytyy. Rupee tosin pakkanen oleen jo täynnä mansikkaa, mustikkaa, vadelmia, punastaviinimarjaa ja maissia. Ihan tässä meidän lähellä Pikkalassa on maissiviljelmä. Kävin siis itse keräämässä maisseja, mitkä on todella hyviä ja makeita!!! Nyt on siis säilötty ja laitettu niin, että pikkuneidillekin olis talveksi kotimaista. Ei tarvis sit ostaa niitä kaiken maailman tauteja sisältäviä pakastemarjoja tai valmiita pilttejä koko aikaa. Vaikka joskushan ne on kyllä sitten niin pirun käteviä....ainakin silloin kun on kiire tai reissussa, niin ne piltit siis. Nythän tuo neiti rupeaa tosin jo olemaan niin vanha, että voi jo antaa pikkuhiljaa banaanista jne haukkua. Omenoitakin tuossa jo kovin pihalla maisteltiin ja mustikoita metsässä.

Tampereella käväistiin myöskin nopsasti kääntymässä ja mä ostin ekat kunnon kalliit lenkkarit itselleni siis ihan niinku ekaa kertaa elämässäni. Pari kertaa niitä olen nyt käynyt kokeilemassa ja kyllä on hyvät. Katsotaan jos niistä olisi nyt apua, jos johonkin jalkavaivaan.....ehkä niihin kunnon tossuihin olis kannattanut sijoitaa jo ajat sitten. Uimaankin olen tässä nyt taas intoutunut ihan niinkuin simasuukin. Ehkä näistä kiloista siis vielä päästään. Mimmillä on ollut vauvauintia nyt siis jo 3 kertaa ja on hän kyllä semmoinen pikku vesipeto!!

Muskari alkaa tänään ja huomenna mennään katsomaan millainen on kirjastossa pidettävä lorutuokio. Johan siinä on sitten ohjelmaa kerrakseen. Kivastihan tuo kaikki antaa sitten rytmiä näihin viikkoihin.

Hiukan oli nyt kitinää ilmassa viime viikon loppupuolella ja kakkakin löysempää sekä hajuisempaa kuin normisti. Mietin, että olisiko syyllinen siinä että ollaan vaihdettu nyt osittain tuo maidonkorvike siihen NAN:in 2:seen?! Olen nyt sitten taas antanut sitä ykköstä niinkuin tähänkin asti ja parempi tuntuis taas olevan. Tarvii neuvolassa siitä nyt sitten tän kuun lopussa keskustella....olenhan mä sitä jonkun asteista maitoallergiaa tässä miettinyt sieltä alusta asti. Muuten tuntuu sapuska maistuvan.

Päiväunet sen sijaan tuntuu välillä Mimmistä olevan ihan yliarvostettuja ja iltaisinkin nukahtaminen välillä todella vaikeaa nyt, kun sitä unitissiä ei enää ole. Tai onhan ne tissit, mutta kun maitoa ei juurikaan enää tulee niin neitikin menettää täysin malttinsa kun turhaan joutuu lupsuttamaan ja sitten saa äiskä tuntea kiljotiinin ja hei ei ollenkaan kivaa!! Sattuu ihan aikuisten oikeesti!! :) Rytmiä ja rutiinia ollaan kyllä kovin yritetty tehdä säännöllisillä ruokailuajoilla, iltakylvyllä jne jne. Tää rytmi asia on myös se mitä stressaan jo etukäteen, kun sinne Amerikkaan nyt sitten joulukuussa pariksi viikoksi lähdemme. Ehkä se sinnepäin menee ihan kivasti, mutta saas nähdä mikä show on sitten kotiinpäin. Onneks silloin sitten illat pimenee aikaisin jo niin ehkä se neiti siitä sitten sen unirytmin taas löytää.

Monta asiaa tässä on taas ollut mielessä tänä aikana, kun ei ole ehtinyt kirjoittaa mutta nyt kun olis se hetki aikaa niin pää lyö täysin tyhjää. Tuntuu, että eihän tässä nyt mitään ihmeitä, eikä mitään ole oikein tapahtunutkaan. Tai sitten on vaan niin paljon kaikkea muuta juuri nyt mielessä.

Eilen ainakin käytiin ekaa kertaa tallilla niin, että Mimmikin pääsi ihan lähelle hevosia. Uskalsi neiti jopa muutaman kuukauden itseään nuorempaa turpaa kokeilemaankin, kun varsa kovin uteliaana Mimmiä nuuskutteli kaltereiden raosta. Siitäköhän se nyt sitten lähtee se heppatyttöily?!

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita on ainakin enemmän kuin laki sallii. Konttausta Mimmi ei ole vieläkään täysin hoksannut, mutta etenee kyllä tavalla jos toisella. Seisomaan neiti myöskin pyrkii tuella sekä tuetta. Sohvan lähelle ei voi jättää yksin ollenkaan ja pinnasängyn pohjaa piti jälleen tiputtaa alemmas. Polvilleen ja siitä ylöspäin neiti koittaa myös siis tuetta, mutta eihän se tasapaino tietenkään vielä riitä. Arvaatte varmasti myöskin sen, että konttauskypärää pidetään vain huudolla ja tappelulla?! Muutenkin neidillä tuntuu olevan aikas paljon omaa tahtoa, että kyllä kuuluu jos neiti haluaa jotain tai häneltä otetaan pois jotain mikä ei hänelle kuulu.....innolla odotan niitä kauppareissuja, kun karkkihyllyllä vedetään selälleen ja itkupotkuraivarit!! :)

Niin ja mun iskä oli kaivanut jostain laatikosta esille kuvat mitkä musta on otettu studiolla joskus näihin samoihin aikoihin mitä Mimmi on nyt ja on meissä nyt jotain samaa siis mussa ja Mimmissäkin vaikka melkein kaikki onkin sanonut, että isälleen näyttää. Kuvassa meillä on sama nuttukin päällä, minkä mun äiti aikoinaan säästänyt ja taidan laittaa sen edelleen hyvään säilöön. Eihän sitä tiedä, jos Mimmikin joskus saa pienen tytön kenet voimme vaatteessa kuvata. Ihanaa, että äiskä on ollut niin viisas ja säästänyt kyseisen vaatteen!!