torstai 8. elokuuta 2013

Lovely Summer ;)

Meikäläinen haki sitten eilen vuoden hoitovapaata, että siitä nyt sitten ainakin aloitellaan ja katsellaan sitten ens vuonna että palaillaanko töihin vai ei vielä silloinkaan. Kyllä se äidin kuolema sai mut nyt niin ajattelemaan, että mun paikka on nyt Mimmin luona. Neiti on vaan kerran pieni ja töitä ehtii tehdä vielä vaikka kuinka ja paljon. Raha-asiat tietysti vähän pelottaa, mutta tarvii sitten syödä vähän vähemmän jne. :) No koitan olla stressaamatta ja elää edelleen päivä kerrallaan ja opetella nauttimaan siitä hetkestä koska siitä huomisestahan ei koskaan tiedä. Huh miten vaikeeta se välillä onkaan!! Eilen ku neitiä nukutin ja katselin noita pieniä somia kasvoja, niin oli äiti taas niin vahvasti mielessä ja mietin, että piteliköhän sekin mua näin ku mä olin pieni? Tuskin mä moisia edes miettisin, jos äiti vielä olis täällä. Joskus olis myös kiva tietää mitä Mimmin mielessä liikkuu tai joko tuon ikäisellä on jotain ajatuksia vaikkei se osaa niitä sanoiksi pukeakaan.

Eilen illalla meillä olikin taas pitkästä aikaa semmonen kunnon iltakiukku, uni ei meinannut tulla millään ja tuntu et neitiä sattuukin johonkin. Olisko sitten peruna laittanut massun liiankin kovalle ja puskeehan niitä hampaitakin nyt ylös ja alas. Hyvin kuitenkin taas nukkui kunhan sai unenpäästä kiinni.

Jotenkin mulla on nyt kuitenkin rennompi mieli, kun päätös kotiin jäämisestä on tehty ja Bostoniin muuttokin on nyt ainakin toistaiseksi unohdettu jne. Nyt tiedän, että voin keskittyä Mimmiin ihan rauhassa ja ehkä mun unelmaanikin....se asia ei ole vielä selvinnyt. 

Eilen mun inspiraationi pääsi kuitenkin taas valloilleen, kun näin auringonkukkia ja tässähän se lopputulos sitten on.... :)


















                                                     
                                                     Kyllä, syypää ainakin MUN hymyyn!!

Katotaan onko näin myös ens viikolla, kun isäntä lähtee taas Bostoniin ja me meinataan jäädä ekaa kertaa kotiin koittaan et miten pärjätään. Onnin lenkitykset voipi olla haaste, mut onneks mun iskä auttaa siinä...kerron sitten miten meni!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti