Mimmi 4 kk

Simasuu täyttää tänään sitten 4 kuukautta, aika on mennyt hurjaa vauhtia. Ollaan tosiaan jo toukokuun loppupuolella ja kesä on ihan juurikin täällä. Olikin tuossa eilen juuri puhetta, että inhokki vuodenaikani. No eiköhän tämä tässä mene Mimmin kanssa puuhaillessa ja jos vaikka päästäisiin sitten ottamaan sellaisia kesäisiä kylpykuvia. Muutakin mukavaa on luvassa, kuten Tukholman reissu mitä parhaimmassa seurassa jne.

Eipä meillä ihmeemmin täällä tänään juhlita, kakkua kun ei voi vielä Mimmille antaa. :) Jotain uutta ja jännää kuitenkin tähänkin päivään eli ensimmäiset sosemaistiaiset. Hip hei aloitettiin Piltin C-vitaminoidulla Mango soseella. Ensimmäiset ilmeet on kameralla ja olihan Mimmi aluksi vähän taas, että mitä ihmettä mutta hyvin maistui muutama lusikallinen. Välillä oli jo suu ammollaan kuin linnun poikasella, että lisää kiitos. On tätä kehitystä ja kasvua kyllä aikas kiva seurata. Nyt varsinkin, kun juttuja ja elämää rupee olemaan niin kovin paljon. Melkonen kiljukaula välillä ja nyt siis ihan hyvässä mielessä....on oppinut kiljumaan sillain KOVAA juttujensa ja naurahdustensa välissä ja tuntuu huvittavan neitiä itseäänkin ne kovat kiljahdukset. Näihin ne on meikäläisenkin jutut menneet, kun tuota simasuuta täällä päivät vaan seurailee. Ei tunnu juttua riittävän kuin vaippaihottumista, soseista, hampaiden puhkeamisesta jne jne. Aika pelottavaa, mutta toisaalta tänään on ollut kyllä aikas hyvä ja ihana aamu niin aikas kivaakin....ainakin taas tänään.

Huomenna on sitten  neuvola ja voidaan lyödä tuon kultsin kanssa taas vetoa, että kuinka paljon neiti painaa tällä kertaa. Melkonen lista taas kaikkee mitä pitää muistaa kysyä. Ihottumat on onneksi laskeneet, joten ehkä johtui siitä hikoilusta. Tosin ei kyllä velliäkään eilen syöty. Ei tuntunut muutenkaan olevan Mimmin makuun se perunaporkkana velli. Näissä hedelmä- ja marjasoseissa on onneks se etu, että näiden jämät maistuu äidinkin suussa hyvälle. Pikku hiljaa nyt sitten ruvetaan tutustumaan uusiin makuihin ja eiköhän tää blogi hyvin toimi myös jonkunlaisena ruokapäiväkirjana. Hyvä sitten seurailla, että mitäs tulikaan annettua jos jotain oireita ilmenee.

Loppuun sitten taas niitä kuvia. Iskäkin nappas meille eilen iiiiihanan peukkukuvan, kun huutelin että tules nyt kameran kanssa katsomaan mitä tyttäresi puuhailee....voihan peukku!! No onneks se ei ole suussa kovinkaan paljoa, ainakaan vielä. Syöpöttely kuvissa näkyy aivan ihastuttava Elodie Detailsin ruokalappu, mikä on vielä hieman liian iso mutta niiiin SÖPÖ!!! Käytännöllinen myöskin, kun voi vaan märällä pyyhkiä. Toi on muuten yks niistä Lapsimessuilta ostetuista löydöistä. Jepsan, mutta nyt me häivytään kärrylenkille tuonne auringonpaisteeseen....se on moro!!